Luku 5. Aineiston avaaminen

5.1. Rasteriaineistot
5.2. Vektoriaineisto

Tässä kappaleessa kuvataan se, miten Geoinformatican käyttöliittymään avataan aineisto. Geoinformaticaan voi avata hyvin monenlaisia paikkatietoaineistoja. Näitä ovat mm.

Tiedosto: Sekä rasteri- että vektoriaineisto voi olla tiedostossa tai tiedostoissa.
Verkossa oleva paikkatietoaineistopalvelu: WMS on verkossa oleva karttapalvelu (Web Map Service), joka antaa pyydettäessä halutun karttakuvan. WCS on verkossa oleva paikkatietoaineistopalvelu (Web Coverage Service), joka antaa pyydettäessä halutun rasteriaineiston. WFS on verkossa oleva paikkatietoaineistopalvelu (Web Feature Service), joka antaa pyydettäessä halutun vektoriaineiston.
Tietokanta: Sekä vektori- että nykyisin myös rasteriaineisto voi olla tietokannassa. Tietokantatekniikan mukaisesti aineisto on yleensä tietokantajärjestelmän hallinnassa ja sovellusohjelmisto (esimerkiksi Geoinformatica) ottaa yhteyden tietokantajärjestelmään. On myös tiedostopohjaisia tietokantoja, jolloin sovellusohjelmisto lukee suoraan tiedostoa.

Lisätietoja

Geoinformatica käyttää yleensä GDAL-kirjastoa paikkatietoaineistojen avaamiseen. Näiden linkkien kautta näet GDAL:in tukemat rasteriaineistolähteet ja GDAL:in tukemat vektoriaineistolähteet. Huomaa, että kaikissa Geoinformatican versioissa ei ole tarjolla kaikkia aineistolähteitä.

5.1. Rasteriaineistot

Geoinformatica käyttää GDAL:ia rasteriaineistojen avaamiseen tietolähteistä. GDAL:in avulla se pystyy avaamaan ja näyttämään erittäin suuria aineistoja ja avaamaan aineistoja verkkopalveluista.

Kuva 5.1. Geoinformatican käyttämä GTK+:n avaa tiedosto -dialogiboksi

Rasteriaineisto avataan painamalla työkalupalkista Raster-nappia ja sen jälkeen valitsemalla komento Avaa (Open). Avautuvan dialogiboksin avulla tiedosto selataan esiin kansiosta, johon se on tallennettu ja se avataan valitsemalla oikea tiedosto ja painamalla OK. Aineiston avaamiseen käytettävä dialogiboksi on tavallinen GTK+ avaa tiedosto -dialogiboksi ilman mitään suodattimia, joten käyttäjän täytyy tietää mikä tiedosto valita. Se voi olla vaikeaa mikäli aineisto on useammassa kuin yhdessä tiedostossa. GDAL:in rasteriaineistoluettelo, johon yllä on linkki, voi olla hyödyllinen apu joissain tapauksissa.

GDAL:ia varten on myös luotu useita aineistoja kuvaavia tiedostomuotoja, joiden avulla voidaan avata aineistoja verkossa olevista palveluista tai useita aineistoja yhtä aikaa. Tällöinkin Geoinformaticassa yksinkertaisesti avataan kyseinen tiedosto ja GDAL hoitaa aineiston hakemisen ohjelmaan.

Kun aineisto on avattu, sen nimi ilmestyy näkyviin vasemmalla olevaan paneeliin ilman tiedoston muodon ilmaisevaa liitettä. Mikäli aineistossa on useampi kuin yksi taso eli kaista, avautuu kukin kaista omana kerroksenaan käyttöliittymään.

Tärkeää

GDALilla avattu rasteri on todennäköisesti aina leikattu tai skaalattu kuvaruudulla näyttämistä varten. Tämän takia sellainen aineisto ei ole yleensä koskaan suoraan käyttökelpoinen laskutoimituksissa tai malleissa vaan analyyseja varten se täytyy ensin kopioida libral-rasteriksi. Erittäin suuria aineistoja kopioitaessa tietokoneen muisti ei kuitenkaan yleensä riitä vaan kopioinnin yrittäminen aiheuttaa ´muisti ei riitä´ -virheen. Tähän ongelmaan ei ole olemassa yksinkertaista ratkaisua.